Lupaan ja vannon
Katujen varret ovat tyhjentyneet vaalimainoksista. Useiden viikkojen ajan erilaiset lupaukset, kosiskelut ja leimakirveen heitot värittivät arkipäiväistä elämäämme bussipysäkeillä, kouluissa ja vessojen seinillä. Se tavallinen kansalaisjärjestöfeissari saa jälleen häiritä ihmisiä yksin, kun sekä voittajat että häviäjät ovat hävinneet katukuvasta.
Vaaliohjelmista totta
Lupauksissaan hiljaisempina pysyneet yhteenliittymät, puolueet, järkeilevät nyt Suomen kansan parasta tulevalle neljälle vuodelle. Yksittäisten ehdokkaiden laukomiset jäävät tässä vaiheessa taka-alalle. Paremminvointivaltion työstä ja oikeudenmukaisuudesta halutaan kerralla asiaa, jotta myöhemmin voidaan rauhassa olla muuta mieltä. Uuden Suomen hallitusohjelmasta tehdään tällä kertaa äärimmäisen tarkka: siihen kirjataan niin kodin, uskonnon kuin isänmaankin hinta. Tämä kaikki on rikkautta, jolla on arvoa.
Ovia ja kynnyksiä
Avoimen kampanjoinnin jälkeen puolueet kasaavat Säätytalolla hallituspohjan, jolle hallitusohjelma pohjautuu. Suljettujen ovien takana puolueet tinkivät kynnyskysymyksistään, sillä kukaan ei yksin voi päättää kaikesta. Vaalien voittajan johdolla käytävistä neuvotteluista marssitetaan ulos ensimmäisenä tiikerihyppääjät: rima näyttää olevan liian korkealla jopa seiväshyppääjille.
Manifesti
Yhteistyökykyisempien muodostettua hallitus voidaan olla varmoja, että ohjelmasta on muodostunut nuiva manifesti: jäljelle jää vain kivuttomimpia päätöksiä. Se, mitä ohjelmassa ei lue, tuskin toteutuukaan. Päätökset tulevalle neljälle vuodelle on tehty. 2010-luvun Suomen ensimmäinen 4-vuotissuunnitelma on valmis!
Satukirjasta Keltaiseksi Raamatuksi
Hallitusohjelmasta on vasta viime vuosina muodostunut sitova paperi. Aiemmin se piti sisällään vain ylevää liirumlaarumia rikkaamman Suomen puolesta. Ja lopultahan Suomi rikastui. Kuitenkin 90-luvun laman jälkeen hallitusohjelman merkitys alkoi korostua hallitusten pysyessä yhä useammin kasassa Kekkosen käsien ulottumattomissa. Jokainen kirjaus hallitusohjelmaan maksaa jotain: toimintoa kohden on löydyttävä budjettikirjaus.
Suomalainen suunnitelmatalous
Postmodernissa maailmassa herää kysymys, voimmeko ennustaa tulevaa neljän vuoden päähän? Vuoden 2007 eduskuntavaalien aikaan Suomi oli vahvassa nousukiidossa ja hallitusohjelmakin tehtiin sitä mukaillen. Syksyn 2008 talouskriisi palautti jalat kuitenkin maan pinnalle ja moni asia jäi lopulta tekemättä. Kuinka hyvin ennustus vuoteen 2015 onnistuu, se jää nähtäväksi. Paljon on muutamien päivien päätösten varassa.