Osallistuin eilen illalla yhdessä vpj Lahden ja ev-asiamies Mattilan kanssa Anni Sinnemäen punkkua ja politiikkaa-iltaan Vihreiden puoluetoimistolla. Tilaisuuteen oli kutsuttu järjestöjen edustajia ja Sinnemäen vaalityötä tehneitä.
Tilaisuuden alkuun Sinnemäki kertasi Vihreiden hallituskautta 2007-2011 ja kävi läpi niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Tämän jälkeen oli aikaa keskustelulle ja nostin omassa puheenvuorossani esiin opintotukeen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen liittyviä toiveita.
Opintotuen osalta hallituskaudella tehtiin 15% korotus opintorahaan yli viidentoista vuoden odotuksen jälkeen. Hallituskauden lopussa opintotuki jäi kuitenkin ainoaksi sosiaalietuudeksi, jota ei ole sidottu indeksiin. Indeksisidonnaisuutta tärkeämpänä nostin kuitenkin esiin ne 18-vuotiaat yksin asuvat toisen asteen opiskelijat, joiden opintotuen suuruuteen vanhempien tulot vaikuttavat, vaikka elatusvelvollisuus on jo rauennut. Tässä on kyse yhdenvertaisuudesta, sillä vastaavaa vaikutusta ei ole samanikäisellä korkeakouluopiskelijalla.
Viimeisten hallituskausien aikana on panostettu vahvasti ammatilliseen koulutukseen ja tämä on näkynyt myös koulutuksen suosiossa. Myös korkea-astetta on kehitetty ja viimeisimpänä kaatunut peruskoulun tuntijaon uudistus kaavaili uudistusta perusasteella. Mikä puuttuu?
Lukiokoulutus on jäänyt auttamatta kehityksestä jälkeen ja tulevalla hallituskaudella onkin tärkeää, että lukiokoulutus nostetaan koulutuspolitiikan keskiöön. On käsittämätöntä, että 2000-luvun Suomessa käytetään edelleen tsaarinaikaisia menetelmiä yleissivistyksen saavuttamiseksi. On lukion vuoro, luodaan Lukio 2.0.
Toivottavasti Vihreät ottavat nämä pointit huomioon tilaisuuden jälkeen.
Mitä tarkoitat tekstissäsi "tsaarinaikaisilla menetelmillä"?
VastaaPoistaTsaarin vallan aikana taisi tulla käytäntö, että yliopistoon päästäkseen piti olla suorittanut ylioppilastutkinto. Sitä aiemmin moista ei ollut tarvittu. Varsinainen oppivelvollisuushan Suomeen tuli vasta vuonna 1921, minkä jälkeen lukiokoulutuskin alkoi enemmän yleistyä, kun alempia koulutusasteita opiskelleitakin kertyi enemmän. Tsaarinvallan päättyessä Suomen maaseuduilla vain noin 40 % lapsista kävi kansakoulua, ja kaupunkilaislapsista vajaa 80 %. Katselin tuossa tilastoista, että tsaarinvallan päättyessä suomalaisista noin 2 prosenttia oli ylioppilastutkinnon suorittaneita (katselin kuvaajasta, lukema saattaa heittää 1:llä suuntaan tai toiseen). Nykyään tämä luku taitaa lähestyä jo 60 prosenttia. Koulutuksen sisältö oli varsin erilainen tsaarinaikaan kuin nykyään, kun lukiokoulutuksen tavoite on olla "yleissivistävä" ja kouluttaa suuri osa ikäluokasta. Kiinnostaisi kuulla täsmennystä, mihin viittasit.
Tekstissä tsaarinaikaisilla menetelmillä tarkoitin lähinnä sitä, että "yleissivistyneisyys" saavutetaan yhä samanlaisella opi ulkoa-menetelmällä. Kirjoitukset mittaavat lähinnä ulkoa opittua nippelitietoa, joka vielä kaiken lisäksi kirjoitetaan käsin. Parhaimmillaan jopa puhtaaksi. Tämä ei siis vastaa nykypäivän tarpeita, joita ovat kokonaisuuksien hallinta ja tiedon soveltaminen.
VastaaPoistaNostin esiin tsaarinajan juurikin menetelmien valossa. Osoitit hienosti, miten yleissivistävän koulutuksen painoarvo on kasvanut ajan myötä, mutta valitettavasti se on jäänyt muiden koulutusasteiden kehityksestä.