Korkeakoulupaikka istumalihaksista kiinni?

Kokoonnuimme aamulla osoittamaan mieltä Säätytalon edessä jatko-opintoihin pääsyn nopeuttamiseksi. Joka kevät, kun aurinko alkaa lämmittää ja luonto herää eloon, abiturientit pakenevat kirjastoihin lukemaan. Täysin luonnollista, eikö totta?

Systeemi on mätä?

Keväisin korkea-asteella vapautuu 55 000 uutta opiskelupaikkaa. Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittaa noin 30 000 uutta ylioppilasta. Kolme neljästä hakee välittömästi opiskelemaan seuraavaksi syksyksi. Kuitenkin vain yksi kolmasosa tuoreista ylioppilaista pääsee aloittamaan opiskelunsa heti syksyllä.

Abit alakynnessä

Abiturientit ovat lukeneet ja panostaneet, jotta he menestyisivät mahdollisimman hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Itse luin viime keväänä joulusta maaliskuun loppuun kirjoituksia varten. Heti huhtikuun ensimmäisenä päivänä aloitin lukemisen pääsykokeisiin, jotka järjestettiin kesäkuun alussa. Kilpailin samassa sarjassa niiden kanssa, jotka olivat käyneet aiemmin samassa kokeessa, opiskelleet jotain toista ainetta tai valmistautuneet kokeeseen vuodenvaihteesta alkaen.

Helpotuksia heikoimmille!

Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevat tulee valita korkea-asteelle omana ryhmänään. Tämä joukko pitää sisällään niin tämän kuin edellistenkin vuosien ylioppilaat, jotka eivät vielä ole opiskelupaikkaa korkea-asteella saaneet. Kiintiöiden määrittämisestä tulee säätää lailla ja korkeakoulut voivat itse määrittää kiintiöiden suuruudesta ja käyttöönotosta.

Ylioppilastutkinto ei ole vain päättötodistus

Ylioppilastutkintoa on hyödynnettävä yhä laajemmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tällä hetkellä ylioppilastutkinto on lähinnä lukion päättökoe, jolla ei jatko-opintojen kannalta ole suurta merkitystä. Jotta kaksinkertaista koerumbaa voidaan vähentää, tulee yhä suurempi osa valita opiskelemaan ylioppilastutkinnon perusteella. On kuitenkin tärkeää, että rinnalla säilytetään mahdollisuus tehdä pääsykoe, jotta kenenkään huono menestys kirjoituksissa ei estä jatko-opintoja.

"Sivun viisikymmentäseitsemän kolmannen rivin viides sana"

Sekä ylioppilastutkintoa että pääsykokeita tulee kehittää tiedon soveltamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa mittaaviksi. Ei voi olla niin, että koemenestys riippuu nippelitiedon tai sivunumeroiden ulkoa osaamisesta. Ylioppilastutkinnon tulee mitata koko lukion aikana opittujen tietojen ja taitojen soveltamista, pääsykokeiden puolestaan soveltumista alalle opiskelemaan.

Kaksi vuotta ilmaa

Keskusteluissa työurien pidentämisestä unohtuu usein ne välivuodet, joille abiturientit joutuvat, kun eivät pääsekään opiskelemaan haluamaansa paikkaan välittömästi. Keskimääräisen 2 välivuoden poistaminen helpottaisi painetta työurien pidentämiselle loppupäästä. Kivuton ratkaisu, win-win?