Vanhemmat seuraavat lapsensa koulunkäyntiä esiasteelta ysiluokalle saakka. Vanhempien osallistuminen nuoren koulutyöhön lukioaikana on kuitenkin eräällä tavalla tabu: nuori haluaa tilaa ja vastuuta opinnoistaan. Myös lukiolainen kaipaa tukea, mutta missä määrin?
Koululaisesta opiskelijaksi
Lukiossa koululaisesta tulee opiskelija. Aikuistuva nuori tarvitsee tilaa opinnoissaan, mutta kukaan ei voi väittää, että pärjäisi täysin omillaan. 16-vuotias kaipaa tukea, muttei holhousta. Lukiolainen tekee läksynsä usein itsenäisesti ja pyytää apua tarvittaessa. Hän suuttuu, jos kysytään onko läksyt tehty. Tottakai on. Ainakin jos vanhempi sitä kysyy.
Poissaoloja sähköisessä järjestelmässä seuraamalla vanhemmat voivat tarkastella nuoren osallistumista opetukseen aina 18-vuotiaaksi saakka. Yhteys ryhmänohjaajaan poissaolojen kasvaessa on hyvä tapa kartoittaa, miten opiskelut edistyvät. Poissaolojen lisäksi kurssivalinnat näkyvät "wilma"-järjestelmissä. Oma virheeni oli fysiikan opiskelu vanhempieni painostuksella. Tajusin kuitenkin jättää sen kesken ajoissa, jotta kykenin vielä aloittamaan muita kiinnostavia opintoja.
Kotiopo
Vanhemmilla on usein vahva mielikuva siitä, mitä lapsesta toivoo kasvavan isona. Toiveena on, että lapsi kouluttautuu ja työllistyy hyvin. Samaa toivoo myös lukiolainen. 90% lukioon tulleista ei tiedä mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että omia haaveita pääsee muokkaamaan ja koettelemaan. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut saattavat antaa varsinaista opintojen ohjausta enemmän suuntaa jatko-opiskelujen kannalta: vanhempien opiskeluvaiheista ja mahdollisista virheistä oppii. Kotiopon tärkein tehtävä on antaa suuntaa, mutta valinnan opiskeluistaan tekee aina lukiolainen itse.
Jos ei pappa niin mamma betalar
Lukiokoulutus on maksutonta, muttei ilmaista. Jopa tuhansien eurojen oppimateriaalihankinnat tulevat monelle yllätyksenä lukion alkaessa. Opiskelijalle kustannukset ovat niin suuret, että ne kaatuvat lähes aina vanhempien kannettaviksi. Lukiolaiselle vanhemmat ovatkin usein taloudellinen turva: takuu sille, että opiskelija voi keskittyä olennaiseen eli opiskeluun.
Vanhemmat lukiolaisten tukena edunvalvonnassa
Suomen Lukiolaisten Liitto nosti marraskuisessa liittokokouksessaan vanhempainyhdistykset tavoiteohjelmaansa. Kirjauksessa vaadittiin kaikkiin lukioihin vanhempainyhdistys, jonka tehtävänä on toimia huoltajien yhteistyöelimenä sekä tukea opiskelijan viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Useissa tapauksissa, joissa lähikoulu tai -lukio on joutunut lakkautusuhan alle, on vanhempien reaktiokyky ollut äärimmäisen tärkeä. Vanhemmat tukevat oppilaskunnan tehtävää toimia lukiolaisten edunvalvojana kouluyhteisön sisällä. On tärkeää, että jokaiseen lukioon saadaan järjestäytynyt vanhempainyhdistys, jotta myös huoltajien ääni kuuluu lukiossa, koska suurin osa lukiolaisista on edelleen alaikäisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti