perjantai 7. toukokuuta 2010

Hyrynsalmen kuolonvirsi

Niin siinä sitten kuitenkin näyttää käyvän. Kainuu menettää jälleen yhden lukioistaan.

Kainuun maakuntahallitus teki aikanaan päätöksen, jonka mukaan lukioon on vuosittain haettava vähintään 16 ensisijaista hakijaa, jotta opetusta järjestetään. Kainuun filiaalilukioon kuuluvaan Hyrynsalmen lukioon haki kuitenkin keväällä 2010 vain 9 ysiluokkalaista.

Kainuun filiaalilukioon kuuluu tällä hetkellä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen lukiot. Opetus tapahtuu pääosin etäopetuksena kurssitarjonnan turvaamiseksi. Hyrynsalmen pelastajaksi kaavailtiin muiden yksiköiden kompensoivia opiskelijamääriä, mutta maakuntahallitus äänesti lukion lopettamisen puolesta.

Nyt 9 Hyrynsalmen lukiosta haaveillutta ysiluokkalaista joutuu hakeutumaan muiden kuntien lukioon. Tämä ei ole 16-vuotiaalle helppo ratkaisu, sillä oman kunnan ulkopuolella lähin lukio sijaitsee lähes 40 kilometrin päässä Suomussalmella.

Ratkaisu osoittaa maakuntahallituksen halun vähentää Kainuun lukioiden määrää vaikka väkisin. Muutenkin autioituvalle Kainuulle tämä on jälleen yksi uusi naula arkkuun Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisen jälkeen.

Suruvalitteluni Hyrynsalmen lukioon hakeneille, siellä opiskeleville ja opiskelleille kotiseudun lukion loppumisesta.

4 kommenttia:

  1. Mitäs mieltä Valtsu oot video-opetuksesta ja verkkokursseista, voidaanko niillä korvata miten laajalti lähiopetusta? Jos pienessä taajamassa on esimerkiksi 50 opiskelijan lukio, josta on matkaa puoli tuntia isompaan lukioon, kumpi on parempi vaihtoehto:
    1) Ylläpidetään opetusta tekniikan avulla
    - taajama saa pitää lukionsa
    - ei välttämättä yhtä tasokasta opetusta?
    - koulutuksen järjestäminen kalliimpaa

    vai

    2) Lukio lakkautetaan ja nuoret viedään aamuisin bussilla naapuripitäjän lukioon
    - pieni sivutaajama näivettyy
    - opiskelijoilla suurempi yhteisö
    - laajempi kurssitarjotin
    - lähes kaikki opetus lähiopetuksena erikoisempia vieraita kieliä lukuunottamatta
    - opetuksen järjestäminen edullisempaa

    Ripe

    VastaaPoista
  2. Kainuun filiaalilukion tarkoituksena on ollut nimenomaan turvata yleissivistävän lukiokoulutuksen säilyminen myös pienissä kunnissa. Kainuun kohdalla Riston mainitsema 1) kohta on mielestäni parempi, vaikkakin olen eri mieltä esille nostamistasi kohdista.

    Hyrynsalmella on yks täyspäiväinen lukio-opettaja ja loput paikallaolevista opettajista hoitavat lukio-opetuksen lisäksi myös peruskoulun tunteja. En siis näe Hyrynsalmen opetuskustannuksia liian suurina. Kurssitarjotin on turvattu etäopetuksen kautta, vaikkei lähiopetusta välttämättä olekaan.

    Toinen kohta toimisi varmasti tilanteessa, jossa Hyrynsalmea lähin naapurilukio olisi selkeästi suuren kunnan/kaupungin, mutta näin ei valitettavasti ole. Hyrynsalmen lukion loppuessa on lukion aloittavalla vähintään 40km koulumatka läheiseen Suomussalmen lukioon. Vastaavasti suureen Kajaanin lukioon matkaa tulee 79km, joten näen vaarana sen, että hyrynsalmelaiset siirtyvät jatkossa Kajaanin lukioon. Tällöin ei saataisi lopettamisesta koituvaa hyötyä Suomussalmelle.

    Näen Hyrynsalmen lukion lopettamisessa vaaran koko filiaalilukion jatkolle. Kainuun kokoisella alueella on tällä vauhdilla pian enää yksi lukio, Kajaanissa.

    VastaaPoista
  3. Pienissä lukioissa opetuksen kallis hinta perustuu pieniin kurssiryhmiin, mutta video-opetuksesta seuraavan kertaantumisen ansiosta kulut tietenkin laskevat. Olet Kainuun tapauksessa video-opetuksen kannalla, ja tässä tilanteessa pystyn sitä itsekin kannattamaan tapauksen ainutlaatuisuuden vuoksi (välimatkat, alhainen asukasmäärä). Mutta entäs esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa: Täältä löytyy useita 30-50 opiskelijan lukioita, matkaa keskikokoiseen naapurilukioon noin puoli tuntia, kurssitarjotinta tuetaan video-opetuksella ja koulutuksen järjestäminen kallista. Millaisena näet tällaisten lukioiden tulevaisuuden? Tekniikkaa vai busseja?

    VastaaPoista
  4. Tunneissa tuo asia on niin hankala ymmärtää, mutta oletan että lukiolta toiselle on alle 25km. Kuvaamassasi tapauksessa olen sitä mieltä, että video-opetuksella kurssitarjottimen erikoisuudet voitaisiin turvata, esimerkkinä harvinaiset kielet. Peruskurssit on kuitenkin hyvä pitää lähtökohtaisesti lähiopetuksen piirissä.

    Tässäkin on tietty järki pidettävä kädessä ja ryhmäkokojen täytyy olla taloudellisesti kannattavia, jotta edes videokursseja kannattaa järjestää. Luultavasti hait näkemystäni siihen, tuleeko joka kunnassa olla lukio edes tekohengityksen voimalla ja mielipiteeni on, että harvaanasutuilla seuduilla on äärimmäisen tärkeää, että kunnassa säilyy oma lukio. Mikäli on mahdollisuus tarjota yleissivistävää koulutusta kootummin kohtuullisin välimatkoin, on verkko-opetuksella ylläpidetty "etäpiste" kyseenalainen ratkaisu.

    VastaaPoista