Helsingin Sanomat uutisoi 28.4.2010 Oulun Seudun Ammattiopiston maalaus- ja pintakäsittelylinjan suuresta suosiosta tyttöjen keskuudessa. Artikkeli toteaa, että television sisustusohjelmat ovat houkutelleet tyttöjä opiskelemaan pintakäsittelyä. Näistä tytöistä muodostuu kuitenkin artikkelin mukaan ammattiopistoille ongelma: hyvän keskiarvon tytöt vievät käsistään taitavien seiskan keskiarvon poikien paikat.
Edellä mainitun lähes sadan vuoden takaisen ammattijakoajattelun lisäksi artikkeli kyseenalaisti tyttöjen todellista kiinnostusta alalle vai miltä tämä mielestänne kuulostaa: "käsistään kätevät, mutta seiskan keskiarvon todistukseensa saaneet pojat eivät pääse ammattikouluun, sillä trendiammateista unelmoivat hyvän keskiarvon tytöt täyttävät paikat."
Oulun Seudun Ammattiopisto yritti pääsykokeella "horjuttaa tyttöjen ylivaltaa pintakäsittelyalalla", mutta tytöt selviytyivät niistäkin poikia paremmin. 2010-luvulla ei enää voi ajatella, että sukupuoli ratkaisee soveltuvuuden ammattiin. On samantekevää, korjaako autosi Anna vai Antti, kunhan työ tulee hoidetuksi kunnolla. Sukupuolen sijaan ratkaiseva tekijä tulee nimenomaan olla soveltuvuus alalle niin henkilökohtaisen motivaation kuin kädentaitojenkin perusteella. Paikkojen ammattiopistoissa tulisi siis olla "sukupuolineutraaleja".
Artikkelin esiintuomaan huoleen käsistään taitavien poikien jäämisestä ammattikoulun ulkopuolelle on ratkaisu: laajempi oppisopimuskoulutuksen käyttö. Tällöin opiskelijan keskiarvolla ei ole suurta väliä ja työssä oppiessa hän pääsee näyttämään taitonsa. Nuori pääsee suoraan työelämässä osoittamaan, ettei hänen peruskoulun päättötodistuksensa kerro välttämättä hänen motivaatiostaan tehdä kyseisen alan työtä. Näin turvattaisiin niille seiskan tytöille tai pojille paikka työelämässä peruskoulun huonosta koulumenestyksestä huolimatta.
HS:n artikkeli:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tyt%C3%B6t+t%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t+ammattikoulun+suosikkilinjat/1135256436260
torstai 27. toukokuuta 2010
maanantai 24. toukokuuta 2010
"Sain kesätöitä! Ai keltä? Itseltäni!"
Etkö saanut kunnan/kaupungin kesätyötä? Lähetitkö tuhat hakemusta jokaiseen lähisiwaan eikä yksikään napannut? Eikö suhteistasi ole kesätyön hakemisen kannalta hyötyä? Tuntuuko siltä, että makaat koko kesän selälläsi sylkien kattoon?
Äärimmäiseen tympääntymiseen ja työllistymishaluun on kuitenkin ratkaisu: työllistä itse itsesi! Jos olet hyvä lastenhoidossa, ikkunoiden pesussa tai vaikka nurmikonleikkuussa, on sinulla mahdollisuus perustaa oma yritys tarjoamaan näitä taitojasi muille. Toisin sanoen sinulla on valmis "liikeidea".
Yrityksen perustamiseen riittää 12 vuoden ikä vanhemman suostumuksella. Helpointa on aloittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimellä, jolloin tulee valita toimiiko ammatinharjoittajana vai liikkeenharjoittajana. Näistä nuorille soveltuvampi vaihtoehto on ammatinharjoittajana toimiminen.
Esimerkin avulla voi ymmärtää parhaiten, miten tämä käytännössä tapahtuisi:
"Valtteri Aine päättää perustaa yrityksen ajamaan nurmikoita. Valtteri laatii liiketoimintasuunnitelman, jossa hän arvioi toimintansa lähtötilannetta, selvittää markkinointimahdollisuuksiaan ja laatii strategian yritystoimintansa pyörittämiseksi. Valtteri päättää jakaa tulostamiaan mainoksia naapuruston postilaatikoihin ja ottaa tavoitteekseen, että kesän lopulla on varaa uuteen pyörään.
Yritysmuodokseen Valtteri harkitsee hetken ajan osakeyhtiötä, mutta toteaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimisen helpommaksi ja sopivammaksi vaihtoehdoksi. Valtteri tekee perusilmoituksen kaupparekisteriin turvatakseen yrityksensä nerokkaan nimen: Toiminimi Valtteri Aine. Valtteri arvelee, etteivät hänen yrityksensä vuosimyynnit nouse yli 8500 euroon, joten hänen ei tarvitse maksaa leikkuutyöstään arvonlisäveroa. Tällöin riittää, että Valtteri ilmoittaa itsensä ennakkoperintärekisteriin, jolloin verottaja tietää Valtterin ajelevan ruohoa työkseen ja osaa näin myös verottaa Valtteria.
Valtteri aloittaa kirjanpidon pitämisen ja ostaa käyttöönsä ruohonleikkurin, joka ei käytä bensiiniä, jotta kulut pysyvät mahdollisimman pieninä. Ensimmäiset asiakkaat ovat Valtterin vanhemmat ja seuraavaksi naapuritkin huomaavat tarvitsevansa jonkun leikkaamaan heidän ruohonsa. Valtteri kirjoittaa aina kuitin asiakkailleen kirjanpidon ylläpitämiseksi ja asiakasryhmän kasvaessa uusi polkupyörä alkaa jo kiiltää silmissä."
Tässä hyvin yksinkertaisesti esitettynä, miten oman yrityksen voi perustaa tai ainakin miten minä sen ymmärsin internetistä löytyneen tiedon perusteella. Yrityksen perustaminen itsensä työllistämiseksi kesän ajaksi on varteenotettava vaihtoehto, jos sinulla on hyvä liikeidea. Tulevina vuosina voit hyödyntää työnhaussa kertomusta siitä, miten aikanaan perustit oman yrityksen, jotta sait töitä. Yritteliäisyys antaa sinusta työnantajalle aktiivisen kuvan ja erottaa sinut varmasti myös muista hakijoista!
PS. En ole perustamassa yritystä ajamaan nurmikoita, joten älkää ottako yhteyttä, jos puutarhanne on päässyt rehottamaan. :)
Lisätietoja ja tekstini faktojen pohja:
http://www.nuoriyrittaja.fi/ny_perustaminen.html
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yeh/perustaminen.html
http://www.vero.fi/?path=5,40,89,91&article=3218&domain=VERO_MAIN&language=FIN&index=#
Äärimmäiseen tympääntymiseen ja työllistymishaluun on kuitenkin ratkaisu: työllistä itse itsesi! Jos olet hyvä lastenhoidossa, ikkunoiden pesussa tai vaikka nurmikonleikkuussa, on sinulla mahdollisuus perustaa oma yritys tarjoamaan näitä taitojasi muille. Toisin sanoen sinulla on valmis "liikeidea".
Yrityksen perustamiseen riittää 12 vuoden ikä vanhemman suostumuksella. Helpointa on aloittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimellä, jolloin tulee valita toimiiko ammatinharjoittajana vai liikkeenharjoittajana. Näistä nuorille soveltuvampi vaihtoehto on ammatinharjoittajana toimiminen.
Esimerkin avulla voi ymmärtää parhaiten, miten tämä käytännössä tapahtuisi:
"Valtteri Aine päättää perustaa yrityksen ajamaan nurmikoita. Valtteri laatii liiketoimintasuunnitelman, jossa hän arvioi toimintansa lähtötilannetta, selvittää markkinointimahdollisuuksiaan ja laatii strategian yritystoimintansa pyörittämiseksi. Valtteri päättää jakaa tulostamiaan mainoksia naapuruston postilaatikoihin ja ottaa tavoitteekseen, että kesän lopulla on varaa uuteen pyörään.
Yritysmuodokseen Valtteri harkitsee hetken ajan osakeyhtiötä, mutta toteaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimisen helpommaksi ja sopivammaksi vaihtoehdoksi. Valtteri tekee perusilmoituksen kaupparekisteriin turvatakseen yrityksensä nerokkaan nimen: Toiminimi Valtteri Aine. Valtteri arvelee, etteivät hänen yrityksensä vuosimyynnit nouse yli 8500 euroon, joten hänen ei tarvitse maksaa leikkuutyöstään arvonlisäveroa. Tällöin riittää, että Valtteri ilmoittaa itsensä ennakkoperintärekisteriin, jolloin verottaja tietää Valtterin ajelevan ruohoa työkseen ja osaa näin myös verottaa Valtteria.
Valtteri aloittaa kirjanpidon pitämisen ja ostaa käyttöönsä ruohonleikkurin, joka ei käytä bensiiniä, jotta kulut pysyvät mahdollisimman pieninä. Ensimmäiset asiakkaat ovat Valtterin vanhemmat ja seuraavaksi naapuritkin huomaavat tarvitsevansa jonkun leikkaamaan heidän ruohonsa. Valtteri kirjoittaa aina kuitin asiakkailleen kirjanpidon ylläpitämiseksi ja asiakasryhmän kasvaessa uusi polkupyörä alkaa jo kiiltää silmissä."
Tässä hyvin yksinkertaisesti esitettynä, miten oman yrityksen voi perustaa tai ainakin miten minä sen ymmärsin internetistä löytyneen tiedon perusteella. Yrityksen perustaminen itsensä työllistämiseksi kesän ajaksi on varteenotettava vaihtoehto, jos sinulla on hyvä liikeidea. Tulevina vuosina voit hyödyntää työnhaussa kertomusta siitä, miten aikanaan perustit oman yrityksen, jotta sait töitä. Yritteliäisyys antaa sinusta työnantajalle aktiivisen kuvan ja erottaa sinut varmasti myös muista hakijoista!
PS. En ole perustamassa yritystä ajamaan nurmikoita, joten älkää ottako yhteyttä, jos puutarhanne on päässyt rehottamaan. :)
Lisätietoja ja tekstini faktojen pohja:
http://www.nuoriyrittaja.fi/ny_perustaminen.html
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yeh/perustaminen.html
http://www.vero.fi/?path=5,40,89,91&article=3218&domain=VERO_MAIN&language=FIN&index=#
perjantai 21. toukokuuta 2010
Oulusa koulusa ja vailla työtä
Oulun Kärpät oli tänä vuonna vasta kahdeksas sm-liigan sarjataulukossa. 1.1.2013 perustettava uusi Oulu on väkiluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. On kuitenkin eräs asia, jossa Oulu on numero yksi: nuorisotyöttömyys.
Vuodesta 2008 lähtien Oulu on kantanut Suomen suurimman nuorisotyöttömyyden kanssa painivan kaupungin kruunua. Pohjois-Pohjanmaan TE- keskuksen tekemän selvityksen mukaan suurimmat syyt tilanteeseen ovat nuorten tulomuutto, suuri syntyvyys ja liian vähän mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat. Muuttoliikkeeseen ja syntyvyyteen en hieman yllättäen ota kantaa, mutta työmarkkinoissa todella on parantamisen varaa.
Työmarkkinoilla Oulu on pyrkinyt houkuttelemaan kolmatta sektoria mukaan nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa ollaan myös kaavailtu ratkaisuksi ongelmaan. Konkreettisena esimerkkinä toimista nuorisotyöttömyyttä vastaan haluan nostaa esiin kesätyösetelin, jolla kaupunki maksaa 15-17-vuotiaan nuoren palkan kahden viikon ajalta kolmannen sektorin tarjoamassa kesätyöpaikassa. Palkka on kiinteä 280 euroa, eikä se sisällä vakuutus ym. maksuja palkkaukseen liittyen, joten työllistäjälle jää vain nämä kulut.
Kalevan nettisivuilla julkaistiin 21.5.2010 artikkeli kesäopintotuen hakijoiden määrän kasvusta. Huono työllisyystilanne on ajanut opiskelijat hakemaan opintotukea myös kesäksi. Kesäopintotukea voivat hakea korkeakouluopiskelijat ja ammattiin opiskelevat, mutta lukiolaisille sitä ei myönnetä.
Hetken pohdiskeltuani tajusin tilanteen. Kun nuori siirtyy lukioon, eikä enää kuulu kesätyösetelin ikähaarukkaan, on hänen mahdotonta saada myöskään opintotukea kesän ajalta. Samaan aikaan ammattipuolella opiskeleva ikätoveri voi nostaa opintotukea tarvittaessa kesän ajan.
Vähintä, mitä Oulun kaupunki voisi asialle tehdä, olisi nostaa kesätyöseteli kattamaan myös lukiota. On täysin väärin, että kokonainen opiskelijaryhmä jätetään täysin tukimahdollisuuksien ulkopuolelle, vaikka nimenomaan heidän työllistymisensä pelkän lukiotaustan perusteella edes kesäksi on vaikeaa. Valtakunnallisesti kesäopintotuki tulisi saada myös lukiolaisten ulottuville, sillä millä perustein kaikki muut opiskelijaryhmät sen saavat, mutta yleissivistävään koulutukseen tähtäävät opiskelijat rajataan ulkopuolelle?
Linkki Kalevan artikkeliin:
http://www.kaleva.fi/uutiset/yha-useampi-hakee-opintotukea-kesalla/855358
Kelan kesäopintotuen hakemisesta:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120510124426ML?OpenDocument
Vuodesta 2008 lähtien Oulu on kantanut Suomen suurimman nuorisotyöttömyyden kanssa painivan kaupungin kruunua. Pohjois-Pohjanmaan TE- keskuksen tekemän selvityksen mukaan suurimmat syyt tilanteeseen ovat nuorten tulomuutto, suuri syntyvyys ja liian vähän mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat. Muuttoliikkeeseen ja syntyvyyteen en hieman yllättäen ota kantaa, mutta työmarkkinoissa todella on parantamisen varaa.
Työmarkkinoilla Oulu on pyrkinyt houkuttelemaan kolmatta sektoria mukaan nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn. Oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa ollaan myös kaavailtu ratkaisuksi ongelmaan. Konkreettisena esimerkkinä toimista nuorisotyöttömyyttä vastaan haluan nostaa esiin kesätyösetelin, jolla kaupunki maksaa 15-17-vuotiaan nuoren palkan kahden viikon ajalta kolmannen sektorin tarjoamassa kesätyöpaikassa. Palkka on kiinteä 280 euroa, eikä se sisällä vakuutus ym. maksuja palkkaukseen liittyen, joten työllistäjälle jää vain nämä kulut.
Kalevan nettisivuilla julkaistiin 21.5.2010 artikkeli kesäopintotuen hakijoiden määrän kasvusta. Huono työllisyystilanne on ajanut opiskelijat hakemaan opintotukea myös kesäksi. Kesäopintotukea voivat hakea korkeakouluopiskelijat ja ammattiin opiskelevat, mutta lukiolaisille sitä ei myönnetä.
Hetken pohdiskeltuani tajusin tilanteen. Kun nuori siirtyy lukioon, eikä enää kuulu kesätyösetelin ikähaarukkaan, on hänen mahdotonta saada myöskään opintotukea kesän ajalta. Samaan aikaan ammattipuolella opiskeleva ikätoveri voi nostaa opintotukea tarvittaessa kesän ajan.
Vähintä, mitä Oulun kaupunki voisi asialle tehdä, olisi nostaa kesätyöseteli kattamaan myös lukiota. On täysin väärin, että kokonainen opiskelijaryhmä jätetään täysin tukimahdollisuuksien ulkopuolelle, vaikka nimenomaan heidän työllistymisensä pelkän lukiotaustan perusteella edes kesäksi on vaikeaa. Valtakunnallisesti kesäopintotuki tulisi saada myös lukiolaisten ulottuville, sillä millä perustein kaikki muut opiskelijaryhmät sen saavat, mutta yleissivistävään koulutukseen tähtäävät opiskelijat rajataan ulkopuolelle?
Linkki Kalevan artikkeliin:
http://www.kaleva.fi/uutiset/yha-useampi-hakee-opintotukea-kesalla/855358
Kelan kesäopintotuen hakemisesta:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120510124426ML?OpenDocument
maanantai 17. toukokuuta 2010
Nuoret ja avoimet seurakuntavaaleihin 2010!
Vuoden 2010 marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit, joissa valitaan seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot kaikkiin Suomen evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Luettuasi edellisen lauseen todennäköisesti mietit, että ketä kiinnostaa. Seurakuntavaaleissa on kuitenkin jotain mainitsemisen ja kirjoittamisen arvoista.
Ensimmäistä kertaa Suomessa jo 16-vuotiaalla on äänioikeus. Ne ovat siis ensimmäiset vaalit, joissa myös nuorten äänillä on aidosti merkitystä. Evankelis-luterilainen kirkko tarjoaa nuorille mahdollisuutta muuttaa kirkon sisäisiä asioita ja valtuutettujen ikärakennetta. Nuorten näkemyksillä on erityisesti kotiseudullani merkitystä.
Pohjois-Pohjanmaa on uskonnon saralla profiloitunut äärikonservatiiviseksi herätysliikkeiden pelikentäksi. Minut kastoi naispappi, mutta naispappeuden vastustajiakin löytyy Oulun seudulta häiritsevän paljon. Tällaista syrjintää ei minun ikäpolveni ymmärrä.
Nuoret poikkeavat varsinkin uskonnollisissa kysymyksissä huomattavasti vanhemmistaan. Yritin löytää viime seurakuntavaaleista ehdokasta, joka olisi kampanjassaan kannattanut samaa sukupuolta olevien avioliittoa, mutta luovutin tuloksettoman hakemisen jatkuttua kaksi tuntia. Oululaisissa seurakunnissa asetetut valitsijayhdistykset ovatkin pääosin herätysliikkeiden tai poliittisten puolueiden asettamia.
Samaa sukupuolta olevien avioliittoihin suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin juuri nuorten keskuudessa. Harkitsen sellaisen valitsijayhdistyksen perustamista, jonka ehdokkaat olisivat alle 25-vuotiaita ja teemana samaa sukupuolta olevien avioliiton salliminen. Tällainen Nuoret ja avoimet seurakuntalaiset -ryhmä puuttuisi juuri siihen konservatiivisuuteen, mikä seurakunnissa vallitsee. Ryhmä olisi puoluepoliittisesti sitoutumaton ja tavoitteena olisi saada läpi ehdokkaita niin oululaisiin seurakuntaneuvostoihin kuin niiden yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Kommentoikaa ideaa valitsijayhdistyksestä ja seurakuntavaaleista yleensä!
PS. Kirkkoon tyytymättömät seurakuntalaiset eroavat kirkosta vastalauseena sen toiminnalle (tai toimettomuudelle). Tosiasia kuitenkin on, että kyseinen organisaatio on pyörinyt maan päällä 2010 vuotta, eikä se ole lähiaikoina katoamassa minnekään, joten muutosta siltä voi vaatia vain sisältäpäin. Hyvää homofobian vastaista päivää kaikille!
Ensimmäistä kertaa Suomessa jo 16-vuotiaalla on äänioikeus. Ne ovat siis ensimmäiset vaalit, joissa myös nuorten äänillä on aidosti merkitystä. Evankelis-luterilainen kirkko tarjoaa nuorille mahdollisuutta muuttaa kirkon sisäisiä asioita ja valtuutettujen ikärakennetta. Nuorten näkemyksillä on erityisesti kotiseudullani merkitystä.
Pohjois-Pohjanmaa on uskonnon saralla profiloitunut äärikonservatiiviseksi herätysliikkeiden pelikentäksi. Minut kastoi naispappi, mutta naispappeuden vastustajiakin löytyy Oulun seudulta häiritsevän paljon. Tällaista syrjintää ei minun ikäpolveni ymmärrä.
Nuoret poikkeavat varsinkin uskonnollisissa kysymyksissä huomattavasti vanhemmistaan. Yritin löytää viime seurakuntavaaleista ehdokasta, joka olisi kampanjassaan kannattanut samaa sukupuolta olevien avioliittoa, mutta luovutin tuloksettoman hakemisen jatkuttua kaksi tuntia. Oululaisissa seurakunnissa asetetut valitsijayhdistykset ovatkin pääosin herätysliikkeiden tai poliittisten puolueiden asettamia.
Samaa sukupuolta olevien avioliittoihin suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin juuri nuorten keskuudessa. Harkitsen sellaisen valitsijayhdistyksen perustamista, jonka ehdokkaat olisivat alle 25-vuotiaita ja teemana samaa sukupuolta olevien avioliiton salliminen. Tällainen Nuoret ja avoimet seurakuntalaiset -ryhmä puuttuisi juuri siihen konservatiivisuuteen, mikä seurakunnissa vallitsee. Ryhmä olisi puoluepoliittisesti sitoutumaton ja tavoitteena olisi saada läpi ehdokkaita niin oululaisiin seurakuntaneuvostoihin kuin niiden yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Kommentoikaa ideaa valitsijayhdistyksestä ja seurakuntavaaleista yleensä!
PS. Kirkkoon tyytymättömät seurakuntalaiset eroavat kirkosta vastalauseena sen toiminnalle (tai toimettomuudelle). Tosiasia kuitenkin on, että kyseinen organisaatio on pyörinyt maan päällä 2010 vuotta, eikä se ole lähiaikoina katoamassa minnekään, joten muutosta siltä voi vaatia vain sisältäpäin. Hyvää homofobian vastaista päivää kaikille!
tiistai 11. toukokuuta 2010
Ei joko-tai vaan sekä-että!
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä kyselystä käy ilmi, että yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei opiskelijavalintaa korkeakouluun saa tehdä pelkän päättötodistuksen perusteella. Vain vajaa neljännes oli sitä mieltä, että opiskelemaan tulisi päästä pelkän todistuksen perusteella.
Hohhoijaa kylläpä Gallup kyselyn teki. Mikäli minulle olisi joku soittanut ja antanut samanlaiset vaihtoehdot, olisi vastaukseni ollut enemmistön mukainen: Ei. Ruotsissa kyseinen malli on käytössä ja toimii jossain määrin, mutta suosituille aloille, kuten lääkärinopintoihin, pääsy on arvan varassa, sillä niin sanottuja 10/L-opiskelijoita on liikaa hakupaikkoihin nähden. Siellä pohditaan siirtymistä Suomen malliin.
Pääsykoeuudistusta mustamaalataan mediassa olan takaa. Opetusministeriön esitys pitää sisällään myös mahdollisuuden päästä yliopistoon pääsykokeen kautta, mikäli todistuksen arvosanat eivät riitä opiskelupaikkaan. Media ei kuitenkaan näe tätä "välimuotoa" mustavalkoiselta ääripääajattelultaan. Gallup ei antanut mahdollisuutta vastata: Kannatan rinnakkaisia järjestelmiä. Tällaisten gallupien ja uutisoinnin seurauksena hyvä uudistus on saanut negatiivisen leiman.
Tein blogiini vastaavan kyselyn, johon sisällytin myös tämän "välimuoto"-vaihtoehdon. Kyselyyn on aikaa vastata kesäkuun 5. päivään saakka.
PS. Päästötodistuksella pääseminen suosii tietenkin hyvien arvosanojen saajia, mutta tällöinhän he ovat pois pääsykoeväylän kilpailusta ja näin ollen myös alempia arvosanoja saaneilla on parempi mahdollisuus menestyä. Tähän asti pääsykokeissa menestyneet ovat pääosin olleet myös päästötodistukseltaan huippuluokkaa.
HS-gallup:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/HS-Gallup+Enemmist%C3%B6+s%C3%A4ilytt%C3%A4isi+korkeakoulujen+p%C3%A4%C3%A4sykokeet/1135256749594
Hohhoijaa kylläpä Gallup kyselyn teki. Mikäli minulle olisi joku soittanut ja antanut samanlaiset vaihtoehdot, olisi vastaukseni ollut enemmistön mukainen: Ei. Ruotsissa kyseinen malli on käytössä ja toimii jossain määrin, mutta suosituille aloille, kuten lääkärinopintoihin, pääsy on arvan varassa, sillä niin sanottuja 10/L-opiskelijoita on liikaa hakupaikkoihin nähden. Siellä pohditaan siirtymistä Suomen malliin.
Pääsykoeuudistusta mustamaalataan mediassa olan takaa. Opetusministeriön esitys pitää sisällään myös mahdollisuuden päästä yliopistoon pääsykokeen kautta, mikäli todistuksen arvosanat eivät riitä opiskelupaikkaan. Media ei kuitenkaan näe tätä "välimuotoa" mustavalkoiselta ääripääajattelultaan. Gallup ei antanut mahdollisuutta vastata: Kannatan rinnakkaisia järjestelmiä. Tällaisten gallupien ja uutisoinnin seurauksena hyvä uudistus on saanut negatiivisen leiman.
Tein blogiini vastaavan kyselyn, johon sisällytin myös tämän "välimuoto"-vaihtoehdon. Kyselyyn on aikaa vastata kesäkuun 5. päivään saakka.
PS. Päästötodistuksella pääseminen suosii tietenkin hyvien arvosanojen saajia, mutta tällöinhän he ovat pois pääsykoeväylän kilpailusta ja näin ollen myös alempia arvosanoja saaneilla on parempi mahdollisuus menestyä. Tähän asti pääsykokeissa menestyneet ovat pääosin olleet myös päästötodistukseltaan huippuluokkaa.
HS-gallup:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/HS-Gallup+Enemmist%C3%B6+s%C3%A4ilytt%C3%A4isi+korkeakoulujen+p%C3%A4%C3%A4sykokeet/1135256749594
lauantai 8. toukokuuta 2010
Kulttuurikerho ONE?
Oulun Nuorten Edustajiston(=ONE) puheenjohtajan haastattelu löytyy seuraavasta osoitteesta, tekstini viittaa hänen siinä esittämiin näkemyksiinsä ja yleensä ONE:n tähänastiseen toimintaan.
http://www.nettinappi.fi/monimediatoimitus/2010/05/05/oletko-hyva-pj-tuomas-alfthan/
ONE:n puheenjohtajan näkemys on, ettei oululaisten nuorten asema ole huonosti.
Anteeksi mitä?!
Valtakunnan suurin nuorisotyöttömyys ei siis ole ongelma? Entäpä kuukausien jono psykologien vastaanotolle, puhumattakaan huutavasta kouluterveydenhoitajien pulasta? Puheenjohtaja Alfthan pitää nuorten aktiivisuutta suurimpana huolenaiheena Oulussa. Jokaisella on oikeus- rallatus on kaikunut vuoden 2009 kaupunkikokouksesta saakka, mutta nyt olisi aika avata silmät sille, ettei jatkuvalla osallistamistyöllä paranneta nuorten hyvinvointia. Tähän tarvitaan konkreettista puuttumista epäkohtiin.
Äänestäessäni viime vuoden edustajiston vaaleissa toivoin, ettei ONE:sta tule vain uutta tapahtumien järjestäjää Oulussa. Valitusfestarit ja suunnitteilla oleva Kaatisrock antavat kuitenkin ikävän viittauksen siitä, että ONE:n toiminta rajoittuu nimenomaan kulttuurialalle. Tämä on kuitenkin vain pieni osa nuorten jokapäiväistä elämää.
Haastattelussaan puheenjohtaja Alfthan mainitsee ONE:n hyvät suhteet kaupunginhallitukseen. Henkilökohtainen toiveeni ONE:lle onkin, että näitä suhteita käytettäisiin hyväksi ja vaadittaisiin kaupungilta toimia esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tai kouluterveydenhoitajien palkkaamiseksi. Tällöin ONE aidosti vaikuttaisi päätöksentekoon ja edistäisi nuorten asiaa, kuten haastattelu edustajistosta väittää.
PS. Luin jostain, että Oulun Nuorten Edustajiston mielestä mopot pitäisi saada pois pyöräteiltä, jotta muilla olisi pyöräteillä turvallisempi olla. Kenen asialla ONE on, sillä itse ainakin pidän mopojen siirtämistä täysin autojen sekaan juuri nuorille vaarallisena.
http://www.nettinappi.fi/monimediatoimitus/2010/05/05/oletko-hyva-pj-tuomas-alfthan/
ONE:n puheenjohtajan näkemys on, ettei oululaisten nuorten asema ole huonosti.
Anteeksi mitä?!
Valtakunnan suurin nuorisotyöttömyys ei siis ole ongelma? Entäpä kuukausien jono psykologien vastaanotolle, puhumattakaan huutavasta kouluterveydenhoitajien pulasta? Puheenjohtaja Alfthan pitää nuorten aktiivisuutta suurimpana huolenaiheena Oulussa. Jokaisella on oikeus- rallatus on kaikunut vuoden 2009 kaupunkikokouksesta saakka, mutta nyt olisi aika avata silmät sille, ettei jatkuvalla osallistamistyöllä paranneta nuorten hyvinvointia. Tähän tarvitaan konkreettista puuttumista epäkohtiin.
Äänestäessäni viime vuoden edustajiston vaaleissa toivoin, ettei ONE:sta tule vain uutta tapahtumien järjestäjää Oulussa. Valitusfestarit ja suunnitteilla oleva Kaatisrock antavat kuitenkin ikävän viittauksen siitä, että ONE:n toiminta rajoittuu nimenomaan kulttuurialalle. Tämä on kuitenkin vain pieni osa nuorten jokapäiväistä elämää.
Haastattelussaan puheenjohtaja Alfthan mainitsee ONE:n hyvät suhteet kaupunginhallitukseen. Henkilökohtainen toiveeni ONE:lle onkin, että näitä suhteita käytettäisiin hyväksi ja vaadittaisiin kaupungilta toimia esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tai kouluterveydenhoitajien palkkaamiseksi. Tällöin ONE aidosti vaikuttaisi päätöksentekoon ja edistäisi nuorten asiaa, kuten haastattelu edustajistosta väittää.
PS. Luin jostain, että Oulun Nuorten Edustajiston mielestä mopot pitäisi saada pois pyöräteiltä, jotta muilla olisi pyöräteillä turvallisempi olla. Kenen asialla ONE on, sillä itse ainakin pidän mopojen siirtämistä täysin autojen sekaan juuri nuorille vaarallisena.
perjantai 7. toukokuuta 2010
Hyrynsalmen kuolonvirsi
Niin siinä sitten kuitenkin näyttää käyvän. Kainuu menettää jälleen yhden lukioistaan.
Kainuun maakuntahallitus teki aikanaan päätöksen, jonka mukaan lukioon on vuosittain haettava vähintään 16 ensisijaista hakijaa, jotta opetusta järjestetään. Kainuun filiaalilukioon kuuluvaan Hyrynsalmen lukioon haki kuitenkin keväällä 2010 vain 9 ysiluokkalaista.
Kainuun filiaalilukioon kuuluu tällä hetkellä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen lukiot. Opetus tapahtuu pääosin etäopetuksena kurssitarjonnan turvaamiseksi. Hyrynsalmen pelastajaksi kaavailtiin muiden yksiköiden kompensoivia opiskelijamääriä, mutta maakuntahallitus äänesti lukion lopettamisen puolesta.
Nyt 9 Hyrynsalmen lukiosta haaveillutta ysiluokkalaista joutuu hakeutumaan muiden kuntien lukioon. Tämä ei ole 16-vuotiaalle helppo ratkaisu, sillä oman kunnan ulkopuolella lähin lukio sijaitsee lähes 40 kilometrin päässä Suomussalmella.
Ratkaisu osoittaa maakuntahallituksen halun vähentää Kainuun lukioiden määrää vaikka väkisin. Muutenkin autioituvalle Kainuulle tämä on jälleen yksi uusi naula arkkuun Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisen jälkeen.
Suruvalitteluni Hyrynsalmen lukioon hakeneille, siellä opiskeleville ja opiskelleille kotiseudun lukion loppumisesta.
Kainuun maakuntahallitus teki aikanaan päätöksen, jonka mukaan lukioon on vuosittain haettava vähintään 16 ensisijaista hakijaa, jotta opetusta järjestetään. Kainuun filiaalilukioon kuuluvaan Hyrynsalmen lukioon haki kuitenkin keväällä 2010 vain 9 ysiluokkalaista.
Kainuun filiaalilukioon kuuluu tällä hetkellä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen lukiot. Opetus tapahtuu pääosin etäopetuksena kurssitarjonnan turvaamiseksi. Hyrynsalmen pelastajaksi kaavailtiin muiden yksiköiden kompensoivia opiskelijamääriä, mutta maakuntahallitus äänesti lukion lopettamisen puolesta.
Nyt 9 Hyrynsalmen lukiosta haaveillutta ysiluokkalaista joutuu hakeutumaan muiden kuntien lukioon. Tämä ei ole 16-vuotiaalle helppo ratkaisu, sillä oman kunnan ulkopuolella lähin lukio sijaitsee lähes 40 kilometrin päässä Suomussalmella.
Ratkaisu osoittaa maakuntahallituksen halun vähentää Kainuun lukioiden määrää vaikka väkisin. Muutenkin autioituvalle Kainuulle tämä on jälleen yksi uusi naula arkkuun Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisen jälkeen.
Suruvalitteluni Hyrynsalmen lukioon hakeneille, siellä opiskeleville ja opiskelleille kotiseudun lukion loppumisesta.
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Pääsykoeuudistuksesta opiskelijoille vain hyötyä (SLL-PSP kannanotto)
Suomen Lukiolaisten Liiton Pohjois-Suomen piiri tukee Opetusministeriön esitystä pääsykoejärjestelmän uudistamiseksi. "Uudistus helpottaisi kaikkien toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä korkea-asteelle, kun osa valittaisiin sisään ammatti- tai ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella", toteaa Pohjois-Suomen Piirin puheenjohtaja Valtteri Aine. Aineen mukaan tällä hetkellä pääsykokeissa menestyvät ovat pääosin samoja henkilöitä, jotka menestyivät myös ylioppilaskirjoituksissaan. Opetusministeriön esitykseen on sisällytetty jatkossakin väylä pääsykokeiden kautta, mikäli kirjoitukset ovat menneet penkin alle.
Kalevassa 19. huhtikuuta julkaistu artikkeli käsitteli pääsykoeuudistusta vain valmennuskeskusten näkökulmasta. "En hyväksy, että näin tärkeässä uudistuksessa eniten palstatilaa saavat pääsykokeista miljoonilla euroilla hyötyvät yritykset" puheenjohtaja Aine toteaa. Valmennuskeskuksen toimitusjohtajan väitteen ammatinvalinnan siirtymisestä lukion ensimmäiselle vuosikurssille Aine kiistää välittömästi.
"Lukio-opintoihin sisältyy jatkossakin n. 50 kaikille pakollista kurssia, jotka muodostavat käytännössä sekä ensimmäisen että suurimman osan toista lukiovuotta. Tämän jälkeen opiskelija valitsee syventäviä kursseja yleensä niistä aineista, jotka hän kirjoittaa. Pakollisten opintojen määrää ei opetusministeriön esityksessä olla kaventamassa ja näin ollen lukiolaisten valintamahdollisuudet pysyisivät käytännössä samana", Aine muistuttaa.
"Ehdotus olisi mielestäni kaikille lukiolaisille hyvä asia, koska uudistuksen myötä samalla myös opintojen ohjauksen resurssit paranisivat ja henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatiminen koskisi jatkossa kaikkia lukiolaisia", Aine korostaa.
Kalevassa 19. huhtikuuta julkaistu artikkeli käsitteli pääsykoeuudistusta vain valmennuskeskusten näkökulmasta. "En hyväksy, että näin tärkeässä uudistuksessa eniten palstatilaa saavat pääsykokeista miljoonilla euroilla hyötyvät yritykset" puheenjohtaja Aine toteaa. Valmennuskeskuksen toimitusjohtajan väitteen ammatinvalinnan siirtymisestä lukion ensimmäiselle vuosikurssille Aine kiistää välittömästi.
"Lukio-opintoihin sisältyy jatkossakin n. 50 kaikille pakollista kurssia, jotka muodostavat käytännössä sekä ensimmäisen että suurimman osan toista lukiovuotta. Tämän jälkeen opiskelija valitsee syventäviä kursseja yleensä niistä aineista, jotka hän kirjoittaa. Pakollisten opintojen määrää ei opetusministeriön esityksessä olla kaventamassa ja näin ollen lukiolaisten valintamahdollisuudet pysyisivät käytännössä samana", Aine muistuttaa.
"Ehdotus olisi mielestäni kaikille lukiolaisille hyvä asia, koska uudistuksen myötä samalla myös opintojen ohjauksen resurssit paranisivat ja henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatiminen koskisi jatkossa kaikkia lukiolaisia", Aine korostaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
