Ai nuoria ei kiinnosta?!

Osallistuin tänään Etelä-Tapiolan lukion vaalipaneeliin, jonka teemoja olivat muun muassa opiskelu, ympäristö ja työelämä. Sain pitää 10 minuutin avauspuheenvuoron paneelin aiheista lukiolaisten näkökulmasta, joten nostin esiin jatko-opintoihin siirtymisen haasteet, nuorten hyvin-(pahoin-)voinnin ja kannustin muitakin nuoria puhumaan heitä koskettavista tärkeistä asioista.

Panelisteja oli kaikista eduskuntapuolueista kristillisiä lukuunottamatta. Keskustelu käynnistyi kevyesti sillä, että jokaisen edustajan täytyi kertoa yksi tavoite, jonka he haluavat hallitusohjelmaan, jos heidän puolueensa on hallituksessa. Seuraavassa lupaukset:

RKP:n Fredrika Åkerö: kansainvälinen kielistrategian

Kokoomuksen Raija Vahasalo: koulutuksen edistäminen erityisesti lukioissa

Keskustan Paula Lehtomäki: korkeakoulutuksen säilyttäminen valtakunnallisena

Vihreiden Jyrki Kasvi: Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden vastustus

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner: Syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen

SDP:n Mikael Jungner: Suomalaisen hyvinvointivaltion pelastaminen

Vasemmistoliiton Jussi Saramo: Tuloerojen kaventaminen

Keskustelu eteni opiskeluaiheisiin ja ennen kaikkea opintotukeen. Opintotuen indeksisidonnaisuus sai hallituspuolueissa varovaisen vastaanoton, kun taas oppositiopuolueet näkyvästi kannattivat sitä. Esiin nousivat myös ne 4000 täysi-ikäistä itsenäisesti asuvaa lukiolaisnuorta, joiden vanhempien tulot vaikuttavat opintorahan suuruuteen. Panelistit olivatkin lähes yksimielisiä tämän epäkohdan korjaamisen tärkeydestä.

Paneeli jatkui toimeentulotuen uudistuksen kautta pakkoruotsiin ja yhä edelleen ympäristöteemoihin. Oululaisena oli mielenkiintoista seurata taistelua pyöräteiden määrärahojen lisäämisestä, Oulussa kun sattuu olemaan Suomen eniten pyöräteitä...

Vaalipaneelin jälkeen sai olla ylpeä lukiolaisista, jotka nostivat esiin itseään koskevia asioita. Paneelissa oli tarjolla arviolta noin 200 nuoren äänet, jotka olivat paikalla vapaaehtoisesti. Kysyin avauspuheenvuoroni aikana, kuinka moni haluaisi äänestää, muttei voi. Tarjolla olisi ollut arviolta puolet lisää ääniä. Kuka vielä väittää, ettei nuoria kiinnosta vaikuttaa?

Ei lakkoja kirjoitusten aikaan!

Eilen junamatkalla Helsingistä Jyväskylään iski Ilta-Sanomista vasten kasvoja OAJ:n uhkaus lakoista vaikka kirjoitusten estämiseksi, jos palkkaneuvotteluissa ei päästä sopuun. Kohtuutonta haittaa tämä tuottaisi opiskelijoille eikä lakkojen kohteille eli koulutuksen järjestäjille. Kirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille on väärin luoda edes mielikuvia mahdollisesta kirjoitusten peruuntumisesta!

Lukiolaisten liitto julkaisi välittömästi kannanoton asiasta, jotta sopuun päästäisiin muita keinoja käyttämällä.

Kannanotto löytyy tästä ja Helsingin Sanomien uutisointi asiaan liittyen tästä. Yllä oleva kuva on Keskisuomalaisesta, terveisiä siis SLL:n Talvipäiviltä!

Punkkua ja politiikkaa

Osallistuin eilen illalla yhdessä vpj Lahden ja ev-asiamies Mattilan kanssa Anni Sinnemäen punkkua ja politiikkaa-iltaan Vihreiden puoluetoimistolla. Tilaisuuteen oli kutsuttu järjestöjen edustajia ja Sinnemäen vaalityötä tehneitä.

Tilaisuuden alkuun Sinnemäki kertasi Vihreiden hallituskautta 2007-2011 ja kävi läpi niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Tämän jälkeen oli aikaa keskustelulle ja nostin omassa puheenvuorossani esiin opintotukeen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen liittyviä toiveita.

Opintotuen osalta hallituskaudella tehtiin 15% korotus opintorahaan yli viidentoista vuoden odotuksen jälkeen. Hallituskauden lopussa opintotuki jäi kuitenkin ainoaksi sosiaalietuudeksi, jota ei ole sidottu indeksiin. Indeksisidonnaisuutta tärkeämpänä nostin kuitenkin esiin ne 18-vuotiaat yksin asuvat toisen asteen opiskelijat, joiden opintotuen suuruuteen vanhempien tulot vaikuttavat, vaikka elatusvelvollisuus on jo rauennut. Tässä on kyse yhdenvertaisuudesta, sillä vastaavaa vaikutusta ei ole samanikäisellä korkeakouluopiskelijalla.

Viimeisten hallituskausien aikana on panostettu vahvasti ammatilliseen koulutukseen ja tämä on näkynyt myös koulutuksen suosiossa. Myös korkea-astetta on kehitetty ja viimeisimpänä kaatunut peruskoulun tuntijaon uudistus kaavaili uudistusta perusasteella. Mikä puuttuu?

Lukiokoulutus on jäänyt auttamatta kehityksestä jälkeen ja tulevalla hallituskaudella onkin tärkeää, että lukiokoulutus nostetaan koulutuspolitiikan keskiöön. On käsittämätöntä, että 2000-luvun Suomessa käytetään edelleen tsaarinaikaisia menetelmiä yleissivistyksen saavuttamiseksi. On lukion vuoro, luodaan Lukio 2.0.

Toivottavasti Vihreät ottavat nämä pointit huomioon tilaisuuden jälkeen.

Mielenterveyspalvelut kuntoon toisella asteella!

Kävimme varapuheenjohtajien kanssa luovuttamassa Studia-messuilla kerätyn adressin valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle. Adressissa vaadittiin psykologin ja kuraattorin palvelujen järjestämisen velvoitetta koulutuksen järjestäjille.

Tällä hetkellä vain noin 60% lukioista on mahdollisuus saada apua psykososiaalisiin ongelmiin. Kun joka viides lukiolaisista kärsii uupumuksesta koulutyönsä aikana ja 14% lukiolaistytöistä on keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneita, on tilanne huolestuttava. Juuri nämä nuoret kokevat palvelut kaikista vaikeimmiksi saavuttaa.

Sosiaali-ja terveysministeriön valmistelema esitys uudeksi opiskeluhuoltolaiksi velvoittaisi koulutuksen järjestäjät toisella asteella tarjoamaan psykologin ja kuraattorin palveluita. Esitys on kuitenkin jäissä pitkälti rahoituksen vuoksi. Kustannusvaikutuksia esityksellä on arvioitu olevan noin 20 miljoonaa euroa.

Nuorten mielenterveys on kuitenkin asia, johon panostamalla saadaan aikaan säästöjä. Keskeytykset korkea-asteella ja työelämän alkumetreillä sairaseläkkeelle siirtymiset johtuvat osaltaan toisella asteella alkaneista haittatekijöistä. Pysyvästi syrjäytyneistä aiheutuvat sosiaalikustannukset ylittävät huomattavasti esityksen kustannukset.

Asia tulee korjata viipymättä, jotta nuorten syrjäytyminen saadaan estettyä!