Osallistun myös omalta osaltani Yle TV 2:n Homoilta-teemaohjelman aloittamaan keskusteluun homoseksuaalisuudesta, homoseksuaalien oikeuksista ja heidän asemastaan yhteiskunnassa. Tuon esiin omat mielipiteeni asiasta ja jätän Päivi Räsästen ynnä muiden arvostelun tuonnemmaksi.
Homoseksuaalisuutta arvostellut puoli pohjasi lähes kaikki argumenttinsa kristinuskon pyhään kirjaan, Raamattuun, joka heidän mukaansa rajoittaa seksuaalisen kanssakäymisen miehen ja naisen väliseksi asiaksi. Tämä on heidän mukaansa luonnollista, kun taas kahden samaa sukupuolta olevan välinen seksuaalinen kanssakäyminen(rakkaus?) on syntiä. Valitettavaa on, että luonnollisuus määritellään valikoidusti uskonnollisen tekstin pohjalta, eikä todellisuuteen pohjautuvien havaintojen perusteella.
Homoseksuaalisuutta on tavattu ihmislajin lisäksi 1 500 eri eläinlajilla kärpäsistä kaskelotteihin ja näistä noin 500 lajin kohdalla se on hyvin dokumentoitua. Oman käsitykseni mukaan eläimet toimivat pitkälti vaiston varassa, joten ”homovaiston” eli eläimen ominaisuuden luulisi olevan luonnollisuutta parhaimmillaan. Tämä sama vietti on myös ihmisellä ja ohjaa hänen toimintaansa syntymästä lähtien. Homoksi siis synnytään, ei langeta. Luomisoppiin uskovalle homovastaiselle tämä voi olla shokeeraavaa, sillä tällöinhän Jumala on luonut myös homot. Miksi Jumala loisi jotain lähtökohtaisesti ”väärää”?
Homoillan keskustelu liikkui vahvasti homojen oikeuksissa ja tässä lyhyt kertaus siitä, minkä homot ovat joutuneet käymään läpi Suomessa:
Vuoteen 1971 saakka homoseksuaalisuudesta voitiin tuomita vankeuteen
1981 homoseksuaalisuus poistetaan Sosiaalihallituksen virallisten sairauksien listalta
2000 uuden perustuslain 6 § sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkiellon. Samana vuonna Suomen presidentiksi valitaan entinen SETA:n puheenjohtaja Tarja Halonen.
2001 työsopimuslaissa kielletään sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintä.
2002 samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröiminen tulee mahdolliseksi.
2007 laki hedelmöityshoidoista sallii hoidot luovutetuilla sukusoluilla myös naimattomille naisille ja naispareille.
2009 perheen sisäinen adoptio mahdollista myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläville.
Tällä hetkellä homoseksuaalisten oikeuksista puhuttavat eniten oikeus avioliittoon ja oikeus adoptoida. Samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkiminen on mielestäni ensisijaisesti lainsäädännöllinen asia, jossa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä: kyse on yhdenvertaisuudesta lain edessä. Tämä on enemmänkin periaatekysymys, sillä uutena mahdollisuutena se tarjoaisi samaa sukupuolta oleville pareille lähinnä oikeuden samaan sukunimeen. Keskustelu onkin jäänyt kirkossa vihittäviin avioliittoihin.
Enenevissä määrin myös heteropariskunnat menevät naimisiin maistraatissa. Avioliitto ei siis ole kirkon yksinoikeus. Seurakunnan jäsenenä ja siten kristittynä kannatan myös kirkollisen avioliiton mahdollistamista samaa sukupuolta oleville pareille. Tämä on kuitenkin kirkon sisäinen asia, johon lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa vain tietyin osin. 2000-luvulla lakeja ei kuitenkaan voida enää säätää 2000-vuotta vanhan opuksen valikoitujen katsantokantojen avulla. Mikäli näin kuitenkin tehdään, on mielestäni seuraava pieni lista muista Raamatun kohdista otettava huomioon lainsäädännössä:
Mooseksen toisessa kirjassa (2. Moos. 21:7) hyväksytään tyttären myyminen orjaksi (taitaa olla nykyisessä lainsäädännössä kiellettyä...)
Sama kirja kieltää myös työskentelemisen sunnuntaina(2. Moos. 35:2), mutta tästähän käytiin jo se vääntö ja päädyttiin syntiseen vaihtoehtoon
Myös kristinuskon pyhä kirja kieltää sianlihan syönnin Mooseksen 3. kirjassa(3. Moos. 11:7-8). Miten käy tulevien grillauskesien?
Myös sukupuoliyhteys kuukautisten aikana kielletään 3. Mooseksen kirjassa. Puuttuuko laki tähän? Allways vai on selected days?
Nainen vaietkoon seurakunnassa... Tämä on asuinalueellani Pohjois-Pohjanmaalla edelleen suuri ongelma joillekin.
Mikäli laki sukupuolineutraalista avioliitosta menee läpi eduskunnassa, on kirkon hyväksyttävä päätös ja ryhdyttävä vihkimään myös samaa sukupuolta olevia pareja. Vaihtoehtoisesti se voi myös luopua vihkimisoikeudestaan, jolloin avioliittoon muualla vihityt voisivat hakea siunausta kirkosta. Jos laki menee läpi, on kirkko vaikean kysymyksen edessä, mutta uskon ettei sillä ole varaa ulkoistaa yhtä merkittävimmistä palveluistaan. Kyseessä on kuitenkin kahden toisiaan rakastavan ihmisen liittämisestä yhteen, ei itse Saatanan vapauttamisesta, kuten vastapuoli sen tällä hetkellä näkee.
”Homoliittoja” suurempi lainsäädännöllinen ”ongelma” näyttää olevan samaa sukupuolta olevan parin adoptio-oikeus. Kuten aikaisemmasta listasta huomataan, on tällä hetkellä sateenkaariperheen syntyminen mahdollista vain perheen sisäisen adoption seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on usein aina omien vanhempiensa(äiti ja isä, 2 isää tai 2 äitiä) lisäksi ns. 3. vanhempi. Tällaisessa perheessä lapsi saa varmasti rakkautta, mutta eikö olisi kaikille osapuolille helpompaa, että lapsen vanhempia olisivat ne kaksi henkilöä, jotka rakastavat lapsen lisäksi toisiaan.
Maailma on täynnä lapsia, jotka ovat menettäneet vanhempansa tai tulleet otetuksi huostaan. Homoillassakin todettiin, että vain 33% Suomen huostaanotetuista sijoitetaan perheisiin, kun taas loput kasvatetaan laitoksessa. Näillä lapsilla on kaipuu rakastavia ihmisiä kohtaan. Ei lapsi erottele vanhempiensa sukupuolista suuntautumista, jos vanhemmat häntä rakastavat. Vastuullisia ja rakastavia koteja olisi tarjolla, mutta heteroseksin puuttuessa vanhemmat eivät kelpaa.
Pohdin homoillan jälkeen omaa kasvatustani ja tulin siihen tulokseen, ettei minun vanhempieni sukupuoli ole missään vaiheessa ollut merkityksellinen. Niin isäni kuin äitini on kasvattaessaan luonut minulle kuvaa rakastavasta ihmisestä. Missään vaiheessa minulle ei ole korostettu sukupuolirooleja, vaan olen vapaasti saanut leikkiä nukeilla niin halutessani ja valita harrastuksekseni lätkän sijaan tanssimisen. Voin hyvin kuvitella, ettei lapsen kasvatus olennaisesti eroa sateenkaariperheissä.
PS. Kirkosta homoillan vuoksi eronneet jättivät kirkon sisällä oikeuksistaan taistelevat homoparit oman onnensa nojaan.
