Suomen lukioverkko tulee lähitulevaisuudessa kokemaan rajuja muutoksia, kun pienenevät ikäryhmät eivät enää riitä täyttämään tarvittavia opiskelijamääriä pienissä lukioissa. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että lukioverkko tulee pienenemään. Kaikkia lukioita ei voida pelastaa, mutta Suomen Lukiolaisten Liiton tulee pyrkiä säilyttämään koulutuksen saatavuus asuinpaikasta riippumatta.
Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus lukiokoulutukseen riippumatta siitä missä hän sattuu asumaan. Tasa-arvoiset mahdollisuudet lukiokoulutukseen voidaan turvata sellaisella lukioverkolla, jossa opiskelija ei joudu muuttamaan pois kotoaan opetusta saadakseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukioita voidaan tarvittaessa lakkauttaa vain silloin, kun välimatka seuraavaan lukioon julkisilla kulkuneuvoilla ei nouse kohtuuttoman suureksi.
Pienten lukioiden edellytykset tarjota laadukasta ja kattavaa lukiokoulutusta tulee turvata valtakunnallisella etäopetusjärjestelmällä. Opiskelijoilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua valtakunnallisille syventäville kursseille ja kertauskursseille riippumatta siitä asuuko hän Pelkosenniemellä vai Porissa. Näin taataan kaikille samanlaiset valmiudet menestyä esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa.
Suomen Lukiolaisten Liiton tulee aktiivisesti ottaa osaa lukioverkon kehittämiskeskusteluun. On tärkeää, että SLL määrittelee kantansa lukioverkosta jo ennen kuin muutoksia ryhdytään valmistelemaan.
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
torstai 11. marraskuuta 2010
Aineelliset periaatteet osa 1: Maksuton koulutus
Aineelliset periaatteet on sarja mielestäni tärkeitä teemoja, joita haluan tuoda esiin mikäli tulen valituksi Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi. Tässä ensimmäinen osa:
Koulutuksen maksuttomuus on periaate, josta ei ole varaa tinkiä. Vaikka lukio-opetus itsessään on maksutonta, syntyy opiskelijalle kustannuksia erinäisten materiaalien hankkimisesta. Erilaisia materiaalimaksuja peritään laajasti Suomen lukioissa ja vain hyvin harva lukio tarjoaa vaihtoehdoksi materiaalimaksulle omien välineiden hankkimisen koulun ulkopuolelta.
Materiaalimaksuja saa periä vain materiaaleista, jotka opiskelija saa itse konkreettisesti käyttöönsä. Tällaisia ovat muun muassa koepaperit ja tunneilla jaettavat monisteet. Materiaalimaksua ei voida periä esimerkiksi sähköisistä palveluista, kuten Wilma-käyttöjärjestelmistä tai koulun tarjoamista sähköpostiosoitteista. Opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus hankkia materiaalinsa koulun ulkopuolelta mikäli tämä on hänelle edullisempaa.
SLL sai tärkeän voiton syyslukukauden 2010 lopussa, kun Kainuun koulutuslautakunta päätti luopua 20 euron suuruisesta materiaalimaksusta opiskelijajärjestöjen painostuksesta. Maksuista esitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriölle kirjallinen kysymys, jonka vastauksessa OKM yhtyi SLL:n ja SAKKI ry:n näkemykseen Kainuun maksujen laittomuudesta.
Kainuun voitto on ennakkotapaus, jota voidaan hyödyntää myös muualla perittäviä laittomia maksuja vastaan. Mielestäni SLL:n tulee painostaa koulutuksenjärjestäjiä siihen, että laittomista maksuista luovutaan välittömästi. SLL:n tulee aktiivisesti tuoda esiin Opetusministeriön asetusta oppilailta ja opiskelijoilta perittävistä maksuista, jotta maksuja peritään asetuksen mukaisesti ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus hankkia materiaalinsa koulun ulkopuolelta.
Asetus opiskelijoilta perittävista materiaalimaksuista:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
